Laulu Tuohikorteista-albumi on kokonaisuutena sen sortin mestariteos, että sen tiimoilta ei ole enää kauhean vaikeaa kasata onnistunutta live settiä. Mutta kun soittajista muodostuu vielä tuollainen nippu maestroja, niin täydelliset tanssit on valmiit.
Tunnelma oli alusta alkaen kuin Vesivehmaan jenkassa, siellä meni nuoret sekä vanhat samanlailla. Tälläiselle nerokkuudelle on selvästi siis ollut tilausta, vai onko nerokkuus itsessään luonut tilauksen? Muna-kana kysymysten äärellä siis. Huhujen mukaan keikkoja olisi tulossa vielä kovan kysynnän vuoksi lisää.
Setti koostui levyltä tutuista kappaleista ja muutamista laina klassikoista. Ensimmäisen ässän yhtye heitti pöytään raivokkaalla Meksikon pikajuna-tulkinnallaan. Tuskin on kukaan noin ripeää versiota kappaleesta ennen esittänyt. Pikkasen kova!
Kaarlen heitto kiteyttää tunnelmasta olennaisen:
-Täällä on suu niin vehnäisellä, että keliakialiitto on huolissaan! Sitten Kepa Kettunen löi kyytipeltiin vauhtia ja taas mentiin.
Laulut on jaettu hienosti ja molemmat vokalistit saavat omat vahvuutensa esille. Marko Haavistohan on yksi Suomen komea äänisimpiä laulajia. Kivi itkee vihreää-tulkinta sai monet neidot pyyhkimään silmäkulmiaan, tulee se ääni vaan sen verran syvältä. Mutta miten käy Haavistolta rock'n roll? Siihen tietämättömille antoi viimeistään vastauksen Missä olet Anniina?. Ja kyllähän se käy! Tuosta muuten voisi leipoa ihan heittämällä tämän vuoden parhaan kotimaisen rallin palkinnon. Jo tässä vaiheessa vuotta.
Kaarle on tulkinnut useaan kertaan Viikatteen keikoilla Hautajaissydän-kappaletta. Se on ollut varsin toimivaa, mutta kun V-miesten levylle sen aikanaan lauloi muuan Topi Sorsakoski, niin eron kuulee jopa tälläinen amatööri. Mutta tällä kertaa mikrofonin eteen asteli M. Haavisto, Suomi ja sisärata. Toimiva, ei enää adjektiivina riitä, tämä oli jotain paljon parempaa. Tälle versiolle olisi Topikin nostanut stetsoniaan.
Loppu keikasta Kaarle tulkitsi onnistuneesti Poutahaukkojen klassikon, Paha Vaanii. Viimeisen ässän yhtye latoi pöytään reippaalla Kuningatar-kappaleellaan, joka jätti yleisön haukkomaan henkeään ja odottamaan lisää.
Keikan päätyttyä paljastui se tosi seikka, että Tuohikorttipakka sisältää livenäkin pelkkiä ässiä. Joten tuota nippua ei kannata kenenkään ottaa lämppäri bändiksi, kenelläkään ei tässä maassa löydy parempia kortteja. Eikä heidän todellisuudessa ole tarvettakaan lämmitellä yleisöä muille kuin itselleen. Ja se yleisöhän lämpesi jo siinä vaiheessa kun Haavisto asteli stetsoninsa kanssa lavalle ja Kaarle suoristi lasejaan ensin soinnun löytääkseen. Vähille maininnoille jäänyt Francinen keulakuva Antti Kukkola, hoiti oman ruutunsa tyylilleen uskollisena, eli virheettä. Huikeassa tasapainossa Kaarlen kitarointia tukien ja osan sooloista soittaen. Summa summarum, i love it!
Tuosta vielä klassikko jo syntyessään, Missä olet Anniina?
https://www.youtube.com/watch?v=IkybFT5yKik
Hienoa. Vaikken Anniina olekaan!
VastaaPoista