Kohtuuttoman suurta huomiota herättänyt paluuni työelämään on sujunut melko kivuttomasti, huomioiden miltei vuoden kestäneen taiteilija elämän jälkeen. Itse toiminta töissä on yhtä kivuliasta kuin ennenkin, toisinaan jopa hieman aikaista enemmän tuskaa tuottavampaa. Yksityiskohtiin en voi tietenkään mennä, sillä vaatihan tuo bussien rakentelu kaikessa monimutkaisuudessaan miltei NASA tasoisen salassapidon.
Uni on taas ruvennut maittamaan, ehkä juuri tasaisen päivä rytmin johdosta. Nyt on alkanut visiot pyöriä päässä monen asian suhteen. Muun muassa tämän kirjoittelun. Esteeksi on nyt tullut minun kirottu tietokoneeni. Jokin piru sitä riivaa, eikä minun puutteelliset dataajan taitoni riitä koneen sisällä riehuvan paholaisen taltuttamiseen. Jotenkin tämä heittelee kirjoittaessa kursoria miten sattuu ja se katkoo kirjoituksen, sekä ennen kaikkea muutoinkin katkonaisen ajatukseni, joka olisi tarkoitus tekstiksi puristaa. Joten joku atk tietäjä täytyisi saada kylään ja nopeasti.
Tänä viikonloppuna risteillään Radio Rock-risteily, se on järjestyksessään jo numero 12. Toivottavasti on hyvä risteily siitäkin huolimatta, että vanhempi risteily veteraani P. Järviö ei ole tällä kertaa matkassa mukana. Seitsemän kertaa olen Itämeren halki seilannut live musiikin säestyksellä. Reissuilla on esiintynyt mm. Kotiteollisuus, Viikate, Sparzanza, Apulanta, DAD, Michael Monroe, Mustasch, Mokoma, Stam1na, The 69 eyes ja Amorphis. Osa bändeistä esiintynyt useamman kerran näiden muutaman vuoden aikana. Tämänkertaisen risteilyn väliin jättäminen johtuu osin siitä, että hieman olen kyllästynyt konseptiin, vaikkakin kaikki risteilyni ovat olleet mahtavia reissuja.
Nyt on muutoinkin harvinainen viikonloppu kohdallani. Kalenteriini kun ei ole merkitty peliä. Eikä kyse ole mistään joutavasta jääkiekon SM-liigasta tai NHL kiekosta. Vaan kyse on sarjasta jossa ei raha puhu. Sarjasta jossa pelaajat taistelevat sarjapisteistä puhtaasti rakkaudesta lajiin. Tarkoitan tietenkin Lahden kortteliliigaa ja sen salibandyn mestis sarjaa.
En ole ollut oikein tyytyväinen otteisiini, mutta siitäkin huolimatta olen pisteitä naputtanut huomattavasti enemmän kuin ennakkoon ajattelin. Nyt sain kutsun toisiin harjoituksiin alku viikolle niin ehkäpä pelini tästä vielä paranee, kun viikko kohtaiset harjoitus määrät kasvavat kolmeen tuntiin. Kuten vanha viisaus menee, lahjattomat harjoittelee ja minä kyllä tarvitsen kaikki treenivuorot mihin minut vain kelpuutetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti