Luxury Toys, heti Riitta Väisäsen jälkeen kauneinta mitä Orimattilaan on koskaan liitetty. Visuaalisesti yhtye on aina ollut näyttävä, mutta nykyisin live soitto on sillä tasolla, että lopullinen läpimurto on vain ajan kysymys. Pojat kävivät alku kesästä kiertämässä Eurooppaa. Kuuleman mukaan he laittoivat suuren osaa Eurooppaa täysin sekaisin musiikillaan, mutta ei aivan niin sekaisin, että heitä voisi syyttää aseiden paukkeesta itä-Euroopassa. Luxury Toys julistaa rockia ja rakkautta, he eivät jätä mestoja palamaan, vaan keikan jälkeisten aplodien jälkeen he liittyvät yleisön seuraan nauttimaan tunnelmasta, jonka itse loivat.
Tätä tunnelmaa suuntasin nauttimaan Mallusjoelle, minneppä muualle. Siellä juhlittiin takinkääntöviikkoja, joita on juhlittu jo vuodesta 1992. Yleisöä oli suunnannut seurantalolle sankoin joukoin, koska Mallusjoen faaraoksikin nimetty yhtyeen solisti, Lester Brisco nauttii erityisesti tällä suunnalla suurta kansan suosiota.
Itse olin paikalla noin tuntia ennen keikan alkua ja silti oli suuria vaikeuksia mahtua keikka saliin. Vanha keikoilla kävijä löytää kuitenkin aina paikkansa, niin tälläkin kertaa. Pojat heitti ensimmäisen setin semisti akustisesti ja muutoinkin rauhallisemmalla temmolla. Esimerkiksi suoranainen ylistys ränttätänttä rockille, kappale White Boys Can't Play Rock'n Roll, aloitti setin täysin uudella sovituksella. Tai ainakin minulle se oli ensi kerta noin rauhallisella temmolla. Sehän toimi noinkin vallan mainiosti.
Puolen tunnin tauon jälkeen yhtye palasi lavalle ja sitten olikin ajoittain tutumpaa runttausta, hienoilla blues biiseillä sävytettynä. Taisi olla yhden lempi kappaleista, Afterglowin aikana kun laulaja Lester sanoi ennen sooloa kitaristi Matiakselle, että soita niin kuin tarkoittaisit sitä. Ja Matiashan soitti niin kauniisti, että aivan kuin kitarakin olisi herkistynyt ja pudottanut muutaman kyyneleen. Viimeistään Rolling Stones coverointi, Jumpin Jack Flash sai kellohameet heilumaan yleisön seassa. Keikka päättyi usean minuutin taputuksiin ja yleisö olisi kiivaasti tahtonut vielä lisää. Mutta valitettavasti aikataulu ei antanut myöten ja saimmekin jäädä malttamattomina odottaa seuraavia keikkoja.
Niitä joutuukin tovin odottelemaan, koska haastateltuani keikan jälkeen yhtyeen laulajaa sekä kitaristia, sain keikkatauolle parhaan mahdollisen syyn. Yhtye on nimittäin menossa studioon tekemään taikojaan ja toivottavasti saammekin jo tämän vuoden puolella uutta materiaalia korviemme iloksi.
Suosittelen lämpimästi kaikille ketkä pitävät rehellisestä rock'n rollista ja paikoin hieman kevyemmästä tulkinnasta. Oli kyseessä spotify tai facebook, kirjoita Luxury Toys ja tiedät mistä puhun. Ja sitten ne live keikat on vielä aivan oma lukunsa. Nykyisin todella hienolta kuullostavan soiton lisäksi, pojat ovat edelleen yksi kauneimmista yhtyeistä mitä näillä leveyksillä on nähty. Etenkin laulaja Lester Brisco riisuu tytöiltä pikkuhousut pelkällä katseellaan ja sitten kun mies aloittaa kappaleen lyriikoiden tulkinnan samettisella äänellään, lentävätkin pikkuhousut jo lavalle.
Bändin tiukan soiton ydin lienee Mikko Moonin konemaisen tarkka rumpalointi, sekä Tom Hilding Wirtasen absoluuttisen virheetön komppikitarointi. Basisti Letkun soittoa en osaa kauheasti arvioida, mutta mies näyttää ihan rockarilta ja eikös se ole tärkein vaatimus basistille? Kitaristi Matias on onnistunut luomaan itselleen oman, tunnistettavan soundin ja soitto on puhdasta ja komeaa. Edelleen mieltäni lämmittää muisto viime vuoden Torven keikalta, kun Matias suoritti täysin puhtaalla soundilla legendaarisen kaljapullosliden. Suorastaan herkisti vanhan rock diggailijan, tuollaisia kauneuksia ei Cheekin keikoilla näe.
Edellisen levyn helmiä: Luxury Toys- Afterglow
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti