Jalkapallo: Lajeista jaloin

Vaikka täällä Suomessa jääkiekko kausi on pyörähtänyt käyntiin niin otetaan silti sananen jalkapalloa. Laji jonka hienoutta ei osata täällä alkoholin suurkuluttajien keskuudessa ymmärtää ennen kuin maajoukkueemme pääsee arvokisoihin. Tuskin silloinkaan. Kun Suomen maajoukkue pääsee jonain päivänä Euroopan-mestaruuskilpailuihin, niin silloin tiedetään muuallakin kuin Norjassa, että missä se Suomi sijaitsee. Täällä vain hehkutetaan joka vuotisia jääkiekkokauden päättäviä mm "arvo" kisoja. Peliä jota pelataan tosissaan noin kymmenessä maassa. Eikä mitään pois lätkältä, kyllä se on viihdyttävä peli jota itsekin seuraan tiiviisti. Kun Suomi pääsee EM-kisoihin jalkapallossa, niin väitän että se on kovempi juttu kuin MM-kulta jääkiekossa. Tähän voisi luetella perus tilastot pelaajamääristä kummassakin lajissa ja muuta tylsää jolla voi osoittaa lätkän olevan marginaalilaji jalkapalloon verrattuna. Sitä en kuitenkaan tee, koska eihän se tietenkään kenenkään nuuskahuulen mieltä muuta. Tällä pohjustuksella varmaan saan ystäviä kun menen ensi kerralla katsomaan ravintola ylämummoon Pelicansien peliä, kuten tein tänään. Kuten sanottua, jääkiekko on mukava peli mutta jalkapallo on The Laji ja sen fanikulttuuriin liittyen on julkaistu hieno dokumentti jota on syytä nostaa esille.

Katsoin eilen Lahtelaisista jalkapallofaneista kertovan dokumentin. Kuinka huligaaneiksi leimatut Fc Lahden kannattajat ovat miltei ainoita Suomalaisen jalkapallokulttuurin todellisia eteenpäin viejiä. Matkalla on ollut melkoisia ylilyöntejä joista muutama Fc Lahden kannattajaryhmään kuuluva jäsen kertoo rohkeasti omalla nimellään ja kasvoillaan. En mitenkään puolustele osittain melko ääliömäisiä touhuja mitä fanit ovat tehneet, mutta dokumentin katsottuani ymmärrän jollain tasolla heitä. Onhan siinä jotain hienoa oltava, että jos bussillinen aikuisia miehiä on valmis viikosta toiseen matkustamaan ympäri Suomea huutamaan oman joukkueensa tsemppaamiseksi. Tuli menestystä tai ei. Suurta osaa hölmöistä tempuista näyttelee tietysti alkoholi ja varmasti myös eri puolilta tuleva provosointi. Mielenkiintoinen yksittäinen episodi dokumentissä oli kun Fc Lahti varmisti liiganousunsa 2011 ja ratkaiseva peli oli päättymässä. Osa faneista kyseli asiallisesti lupaa päästä juhlimaan kentälle pelaajien kanssa pelin loputtua. Lupaa ei tullut. Fani ryhmä osallistuin kauden aikana mm. joukkueen brasilialaisvahvistus Rafaelin palkan maksuun ja olivat matkanneet jokaiseen vierasotteluunkin omin kustannuksin. Kentälle menon kieltämisen johdosta osalla keitti hieman yli ja loppu vihellyksen jälkeen aidan yli hyppiviä faneja vastassa ollut poliisijoukko saikin kertailla painin perusliikkeitä köykäisten fanien hävitessä painit selätyksillä. Ja taas tuli Fc Lahdelle sakkoja.

Olen tämän päivän pohtinut, että mikä saa normaalin työssä käyvän käyttäytymään valtion lakeja uhmaten pelkästään jonkin jalkapallo joukkueen takia? Sehän on vain peliä. Osalla faniryhmää se on yhteenkuuluvuuden tunne ja sen myötä tuleva toveruus joka muutaman oluen jälkeen riistäytyy toisinaan hallinnasta. Itse olen pelannut pitkään salibandyä kortteililiigassa ja sielläkin saa kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ja isona etuna on se, että siinä harrastaa liikuntaa samalla. Taidan katsoa dokumentin vielä toisen kerran jos vaikka sieltä jotain syvällisempää keksisin. Ja vaikka en keksikkään, niin dokumentti on mielestäni erittäin mielenkiintoinen. Eikä pelkästään siksi, että siellä sattuu vilahtamaan muutama tuttu naama. Se tarjoaa todella hienon näkökulman Suomalaisen jalkapalloilun raadollisuudesta mm. muutaman entisen Fc Lahden toimitusjohtajan kertomana.

Pudotan pohjan jalkapallo hehkutukseltani tässä lopussa. Itsehän en ole käynyt Lahden kisapuistossa montaakaan peliä jalkapalloa katsomassa viime vuosina. Joten minun mielipiteellä tuskin on merkitystä. Syy miksi en peleissä ole käynyt on ollut pelin taso, joka Suomessa on melko huonoa lipun hintaan nähden. Jos sarjassa on yksikin pelaaja joka pistään silmään taidoillaan, niin hänet myydään välittömästi jonnekkin tasokkaampaan Euroopan sarjaan istumaan vaihtopenkille. Mutta tajusin dokumenttia katsoessani, että vaikka peli on heikko tasoista niin elämyksiä se katsojilleen antaa siinä missä Fc Barcelonan ottelut. Joten 22.9 taidan hypätä junaan ja suunnata Kouvolaan katsomaan Mypan ja Fc Lahden välisen ottelun. Sitten nähdään kuuluuko "OI LAHTI ON!" huudot minunkin suustani vai jatkanko jalkapallon arvokisojen ja suurten ammattilaisliigojen seuraamista telkkarista tälläisenä herkkuperse jalkapallofanina.

Tuosta alta näkee kyseisen dokumentin:

Dokumenttiprojekti: Jalkapallomaa