Syy ja seuraus teksteihini

Aloitin aikanaan facebook kirjoitukset siitä syystä että luin jonkin verran netissä blogeja ja kolumneja. En edes silloin tajunnut niiden eroa. Jonkin verran lueskeltuani blogeja tajusin, että ne olivat pääosin unettavan tylsiä ja olin vakuuttunut että pystyisin itse paljon parempaan. Toki myöhemmin olen sitten ymmärtänyt blogin tarkoituksen ja osin hyväksynyt sen että ne saattavat olla melko tylsiä. Jos kirjoittajalle ei ole sattunut mitään mielenkiintoista. Se vaan ei ole täysin auennut vieläkään, että miksi kukaan tahtoo niitä lukea? On erittäin terapeuttista kirjoittaa asioita ihan arkisistakin jutuista, mutta miten ne kiinnostaa ketään lukijaa? Siksi päädyin hieman erilaiseen lähestymiskulmaan joka sitten ei taas aukea monelle muulle. En missään nimessä väitä, että tekstini olisivat yhtään kenenkään muun tekstejä parempia. Mutta siitä olen varma, että erilaisia ne ainakin on.

Olen paljon lukenut erilaisten bändien blogeja tai yleensä ne on jonkilaisessa päiväkirja muodossa. Luen niitä osin siksi että rockareille yleensä sattuu kaikenlaista minun arjesta poikkeavaa ja siksi että monet muusikot ovat lahjakkaita kirjoittajia. Yhtenä sanotaan Jouni Hynynen, joka rustaa Kotiteollisuus-yhtyeensä kotisivuille päiväkirjaa yhtyeen keikoista ja muista seikkailuista. Erittäin hyvää viihdettä vaikkakin usein melko lapsellista. En suosittele tosikoille, no kauhean moni tosikko tuskin tätäkään lukee joten ehkä edellinen huomautus oli turha.

Aluksi en välittänyt mitä facebook kirjoituksistani oltaisiin mieltä. Kaikki kuitenkin muuttui kun ihmiset rupesivat ”tykkäämään” teksteistäni. Ongelma oli myös se, että en nähnyt kuinka moni luki minkäkin tekstin. Teksti joka oli omasta mielestä hyvä, niin se ei välttämättä saanut kuin 15 peukkua ja joku mikä ei ollut mielestäni ihan parhaimmistoa saikin 40 peukkua. Eli joko en tiennyt mistä ihmiset tykkää tai sitten porukka luki niitä silloin tällöin eikä aina jaksaneet painaa peukkua. Vaikka hoin itselleni, että tein niitä itseni huvittamiseksi. Niin kyllä tykkäysten määrä jotenki vaikutti ja oli osasyynä miksi en kokenut fb:n olevan oikea foorumi teksteilleni.

Tämä Blogger on erittäin hyvä. Täällä ei voi kukaan tykätä eikä katselija määristä oikein pysty päättelemään mitään lukijoiden fiiliksistä tekstiä kohtaan. Toki jos luvut alkaa laskea jatkuvasti niin siitä sitten voi päätellä aika hyvin jatkaakko. Joten siihen asti voin rauhassa kylpeä omassa erinomaisuudessani.